Alkuun Palaa projekteihin Sivu 1 Sivu 2 Sivu 3 Sivu 4 Sivu 5 Sivu 6 Sivu 7 Sivu 8

Sivu 9 Sivu 10 Sivu 11 Sivu 12 Sivu 13 Sivu 14 Sivu 15 Sivu 16

Sierra Mk1 -86 "Group A"

OSA 4.

30.5.2015 Tuhat pientä asiaa tehty ja projekti etenee suunnitellusti sivulle 4 :-) Olen tähän mennessä hionut koko pohjalevyn pintaruosteet pois tulipeltiin saakka, milloin vingun, rälläkän ja porakoneen voimin, käyttäen niin lamelli- kuin teräsharjakärkiäkin. Tilapäismaalina olen suihkinut Mastonin 1k-happopohjaa. Summauksena voisi sanoa että pyöräkotelot menivät vähän joutuisammin vaikka putsattavaa oli enemmän, kun vastaavasti pohjalevyn kanssa meinasi uupumus iskeä. Tätä nykyä myös helmapeltien hitsejä olen hionut viimeistely mielessä. Eikä tässäkään vielä kaikki, sillä myös Luuppalan turvakaaret tuli kuskattua tallille! Kaaritus alkaa mitä luultavimmin ensi viikolla, tosin ensimmäisenä vahvistan takaiskareiden yläpäät putkella, joka ei varsinaisesti ole yhteydessä kaariin. Kyllä tästä vielä kilpuri tehdään!

3.6.2015 Yläpäät olisi nyt takaiskareista vahvistettu. Tein kuvanmukaiset diagonaalit torneista tuohon vahvikelätkään keskelle. Aikaakin tuhraantui, kun piti merkata, mitata, leikata, sovittaa ja taas leikata. Ja kuten huomaatte, myös tuonne tornien ulkosivuille on tehty vahvistusta, idea on osittain Fast Ford- lehdessä näkyneestä valokuvasta, mutta kun toteutus ei mitään maksa,  niin samallahan ne tuonne teki.

Tässä lähikuvaa. Ensin hitsasin tuohonkin putken ja vasta sitten nuo 2mm levyt etu- ja takapuolelle. Ei mitään käryä kuinka moni Suomessa väkerrellyt homman näin, tuskin silti kovin moni ainakaan tällä kylällä? :-)

1.7.2015 Kaarien sovittelun parissa puuhailtu tovi jos toinenkin, ja nyt on samat putket hepissä mallattuna kuin mitä A-ryhmä- versiossa oli, myös ne konetilaan tulevatkin putket ;-) Huomenna tarkoitus aloittaa lopullinen kokoonpanohitsaus. Koneeseen vaihdettu 0,8mm lanka, valittu ura kyseiselle langalle sekä luonnollisesti oikea suutin. Tämä kaikki ihan vain väliaikatietona. Luvassa pitkä raportti, mukaan lukien sovitusvaiheesta, kuvien kanssa tuonnempana!

6.7.2015 Multipoint-tyyliset turvakaaret on nyt hitsattu autoon, joten kannattaa varata hyvä tukeva tuoli ja jättää Salattujen elämien uusinnat väliin, sillä luvassa pitkä ja runsas kuvainen raportti!

Tuotuani kaaret tallille tajusin että on aika helvetinmoinen savotta edessä saada ne sopimaan Sierraan... Mukana tulleet koriinkiinnityslevyt olivat istuvuudeltaan lähinnä viitteelliset, ainakin pääkaaren alle tulevat, jotka päädyin koululla särmäämään ihan uusista paloista. Toki tuollaisen laatikon voisi tehdä hitsaamallakin, mutta jos sen haluaa tehdä yhdestä raudasta taittamalla niin kannattaa varmistaa särmäysmahdollisuus. Kuvassa etummainen on juuri em. itse tehty tukilevy pääkaarenjalan alle.

Kun levyt oli hepattu koriin, pienen rälläkällä sovituksen jälkeen, aloin hahmottelemaan etu- ja pääkaarta. Kummankin jalkoja täytyi lyhentää, pääkaaresta peräti 15cm! Etukaaren linjasin A-pilarin mukaan, josko ei sen istuvuus, kuten muidenkaan taivutettujen putkien, ole aivan sitä sumuisten saarten "1000 euroa kiitos- kaarten"- luokkaa.. Keskimmäisen kattoputken heppasin pitämään koko asetelmaa pystyssä. Pääkaarta kallistin taaksepäin hiukan, koska sääntöjen mukaankin sitä saa maksimissaan 10 astetta kallistaa.

Takaputket sovitin seuraavaksi. Näiden kahden putken sovitus oli kyllä rälläkän kivilaikalla todella hermoja raastavaa.

Onneksi vaiva kannatti, ja sovitteet istuivat ihan kohtalaisesti, vaan mitenkä tuon mahtuu lasin takaa hitsaamaan...?

Seuraavana sovittelin loput kattoputket ja diagonaalit. Pitkän aikaa ajettelin tehdä tästä kuitenkin vain 6-pistekehikon, mutta sitten tuntui ettei uni tullut, aivot alkoivat raksuttaa ja tajusin kuinka pieni työ kokonaismäärään nähden on lisätä etutuet.

Eikä aikaakaan kun ostin Iisalmen Hanakoilta 42,4x3,2 putkea, ja aloin värkätä läpivientejä tulipeltiin. Taas heppasin putket muuhun niin ikään hepissä olevaan häkkiin. Enää tein tähän vinot tuet etutuesta etukaareen sekä luonnollisesti oviputket. Tähän tultaessa sai huokaista, mutta vain lyhyelti.

Kauan odotettu hitsausurakka alkoi, säädin ensin koneeseen koeputken pätkällä ja levynpalalla arvot hyvin istuvalle sovitteelle ja sitten sellaiselle jossa enemmän rakoa. Seuraavana olikin aika purkaa ensimmäiset hepit, koska kuvan tuki lappu oli hitsattava ympäriinsä, eikä se olisi autossa onnistunut, mutta tallin lattialla kylläkin. Laput putkiin sulateltuani, osat joutivat takaisin autoon.

Tulevat työvaiheet edellyttivät lisätilaa mm. kattoputket, joten lattiaan tuli reiät etukaarelle...

...kuin myös pääkaarelle. Pelivaraa tuli, muttei silti yhtään liikaa.

Kuvassa takavasemmalla näkyvän vinotuen hitsasin kiinni etutukeen, kun sitä mahtui vetämään taakse, jolloin oli tilaa hitsata se ympäri.

Kattoputkien hitsaaamiseksi lisätila oli ehdoton. Kuvaa apukuskin puolelta.

Keskimmäinen kattoputki hitsattuna takapäästään.

Sain kallistettua kehikkoa eteenpäin samalla, joten takatuen pystyi hitsamaan irroittamatta sivulaseja. Pienet putket hitsasin pääkaaren ja takaputken väliin estämään muodon muutoksia, kun sen alapäät eivät ole enää korinkiinnityslevyissä.

Diagonaalin ristikko hitsattuna.

Lisäsin kehikkoon viimetingassa kulmatuet, koska mahdollisessa kattokerhoon liittymistilaisuudessa kyseinen jyrkkä liitoskohta takuulla rasittuu. Seuraavana koitti vähintään turhauttava lattiaan tehtyjen reikien umpeen hitsaus ja kyllä 0,8mm langalla. Pitkän ajan kuluttua kehikko oli taas kokonaisuudessaan lattiatason yläpuolella.

Kehikkoon suli etutuet ja oviputket ennen koriin kiinnittämistä.

Ensinnä jokainen osa heppiin, jonka jälkeen tarkistus istuvuuden sekä mittojen osalta. Kaiken ollessa kunnossa, hitsasin kaikki putket lappuihin ja laput lopuksi sellaisella "välivirralla" koriin. Kuvassa takaputkenliitos pyöräkoteloon. Kuonaa tullut ihan ylös asti, tästä kai voi syyttää hiilidioksidia, jota edelleen käytän suojakaasuna.

Pääkaari pysyvästi korissa.

Aina yhtä ihana ja tilava hitsattava etukaarenjalka.

Etutukien laput tuli kolvattua tolppiin. Kuvaa kartanlukijan edestä.

Yhtä tukevasti suli myös kuskinpuoli.

Lopuksi layout-tyylinen otos. Turvavöille täytyy lisätä putket, mutta mietinnän alla vielä mihin kohtaan..

Toinen lopetus kuvanto. Nyt kuuluu kysymys lopputulemasta. Niin, kaarien istuvuus ei tosiaan ole ihan Custom cagesin luokkaa, mutta eihän näille järjetöntä hintaa jäänytkään, kun olivat ns. jokkiskaaret, jotka muokkasin itse multipoint-tyylisiksi lisäämällä etutolppiin putket. Kuten osa tietääkin, olisi yksi vaihtoehto paremman istuuden aikaan saamiseksi ollut taivuttaa kaaret itse, ja oikeastaan allekirjoittaneella onkin sellainen tunne, että seuraavaan Sierraan tulevat putket mutkistuvat omin kätösin. Mitä ihmettä muuten sanoin? Seuraavaan Sierraan?!? Eikö tästä Fordismista paranekaan ikinä! 

9.7.2015 Fordismin sivuoire eli motivaation puute loisti jo tänään poissaolollaan, joten värkkäsin kehikkoon vielä putket olkavöille. Kuten kuvasta näkyy tein ne Lontoolaiseen tyyliin. Ilman penkkejä oli vähän vaikea arvioida vöiden kulmaa, joten saattavat tulla liian loivasti, mutta tuskin siitä ainakaan jää kiinni turvallisuus kuskilla tai kartanlukijalla! Työläs ratkaisu tuo toki oli, toisaalta jääpähän alas tilaa enemmän, vaikka sitten vararenkaalle :-)

Pakollisia lähikuvia...

...sillä tässä autossahan, kuten olette varmasti huomanneet, jokainen hitsi kuvataan :-) Nyt kun kaariin ei tule enää putken putkea, siivosin auton sisältä työkalut pois ja imuroin uudella FXA-märkä-/kuivaimurilla roskat pois. Sellainen asia täytyy mainita, vaikka sanotaankin ettei keskeneräistä saisi arvostella, on tämä kaaritus- projekti saanut todella hyvää palautetta niin kotimaisilta ja englanninkielisiltäkin keskustelupalstoilta! PassionFord- foorumilla tuli vastaan viesti "You Finns can weld that´s for sure", joka oli lähetetty siellä pitämääni ketjuun tästä autosta. Yksi juttu mainittava, aion kirjoittaa vieläkin tarkempaa tietoa kaarien hitsauksesta, mm. koneensäädöt, jotta muutkin saavat ammennettua tästä jotain.

Seuraava vähän pienimuotoisempi operaatio on tuon kaukalon hitsaus kontinpohjaan, joka täytyy tehdä ennen maalausta, heinäkuu on täten kohtalaisen intensiivinen.. stay tuned!

13.7.2015 Sain tänään värkättyä valmiiksi pannat turvatankille, vaikka pieniä vastoinkäymisiä oli kun porakone sanoi sopimuksena irti eilen... Yllä jo Ford-Clubille aiemmin julkaisemani suunnitelma pantojen valmistuksesta.

Heti vastoin kuvan antamaa oletusta teinkin viisteet pultinkantaan, enkä pantaan, koska se oli näin, käytössä olevilla työkaluilla, huomattavasti helpompaa. En silti viistänyt alalaitaan saakka, vaikka hitsin täytyykin tunkeutua syvälle, se ei saa kuitenkaan tulla kierteille asti.

Pannan hitsasin jo eilen 30mm leveistä ja 3mm paksuista levynsoiroista ennen porakoneen savumerkkejä, ja tähän pantaan tein 13mm reiät, että M8-pultti (kanta/avainväli 13mm) mahtuu siihen. Kuvassa näkyvällä "jigillä" asetin pultit reikiin alaosien asettamiseksi tasalle. 

Tässä hahmottuu paremmin alapuoli, kanta ei siis tule yhtään alle tason.

Huomattavat virrat koneeseen säädettyäni pyörittelin tavaraa railot täyteen....

...jonka jälkeen hioin hitsatut kohdat lähes pinnan tasalle, etteivät ne paina tankkia.

Tuollainen tuli ja kaveriksi sille valmistui toinen samanlainen. Jätin pystyosat sivuilta vähän matalemmiksi, jotta voin sitten prikoilla "shimmata" pannat sopivaan tiukkuuteen tankin ympärille. Niin, kaupastakin näitä saa 50 eurolla parin johon toimituskulut päälle, kun vastaavasti itse tehtynä materiaali kustannukset jäivät alle kahden euron. Hermojen päälle homma meinasi vähän käydä, mutta lompakon päälle ei juurikaan :-)

19.7.2015 Nyt kun kiinnikepannat on tehty, ryhdyin siirtämään kaukaloa tallipölyn alta takakonttiin, että saa tämänkin joskus pois mielestään.. Mittailujen jälkeen kontinpohja sai taas maistaa katkaisulaikkaa ja pian siinä oli sopiva aukko turvatankinkaukalolle. Mielestäni olisi ollut kohtalaisen heikko ratkaisu hitsata 1,5mm tavarasta tehty laatikko suoraan lattiapeltiin, joten hitsasin ensinnä 2mm levyn soiroista "lipat" reunoille. Tässäkin välissä hitsauskoneen langansyöttö yritti aiheuttaa lievää dramatiikkaa, kieltäytymällä syöttämästä lankaa... Syöttöpyörä löi tyhjää aina kun lanka alkoi lähestyä suutinta, ja suutin oli kyllä uusi eikä johtunut siitä! Kun suutinta vaihdoin huomasin miten raskas se oli kiertää pohjaan, minkä seurauksena huomasin hetkessä olevani spiraali kädessä kolvi purettuna. Ainoaksi syyksi keksin spiraalin olevan liian pitkällä, älkää kysykö miksi, koska se on toiminut moitteetta yli vuoden, joten lyhensin sitä 20mm. Lyhentämisen jälkeen ongelma oli tiessään ja lankaa on tullut normaalisti. Ennen hitsaamista konttiin, päätin ruostevarovaisuuden nimissä suihkutella sinkkiä päällekkäin jäävin kohtiin, jä tämäkään ei sujunut täysin ilman jännitystä, kun puoleen väliin päästyäni maalia ei tullut ulos, vaikka sitä pullossa olikin. Onneksi tässä Würthin-pullossa sai suuttimen irti ja sille paineilmaa näytettyäni "sinkityskin" onnistui.

Lievien oikuttelujen ja maalin kuivumisen jälkeen hitsasin kaukalon lopulta konttiin. Kolvi sai olla alaspäin, mutta itse täytyi sitten olla kontallaan tai vaihtoehtoisesti perse pystyssä. Hyvä ettei hitsisula tiedä tätä faktaa :-)

Siellä se on.

Tänään raavin loputkin massat pois kontista ja tein viimeistelyjä. Huomenna tarkoitus on hitsata kiinnikkeet jarru- sekä bensaputkille ja jatkaa viimeistelyä loppuviikosta tapahtuvaa maalausta ajatellen. Tällä kertaa vedän työstetyt alueet aina pintäväriin saakka, jotta ei tarvitse pelätä kosteutta. Muistetaanpa seurailla sivustoa...?

27.7.2015 Pitkästä aikaa teen vain tekstipäivityksen, tai sanotaanko lässytys-, turina-, jorina- tai rupattelupäivtyksen, koska rakkaalla lapsella on monta nimeä :-) Olen joka tapauksessa pohjamaalannut autoa, 2K- epoksilla totta kai, mutta homma venyi kahteen sessioon, kun loppui maali torstaina... Hommahan alkoi valtavalla teippausurakalla ja laitoin kesällä 2013 hankitun Huyndain-yläkannuruiskun osina tinnerikylpyyn, vaan kuinka ollakaan maalauspäivänä kuului vaan pihinää, jonka jälkeen huomasin tiivisteen suuttimen alta hävinneen, eikä tietenkään hajuakaan milloin saati sitten minne... Piti ostaa Tokmannilta vaan vieläkin surkeampi ruisku, jossa ei edes kierteellä kansi, että sain aloitettua. Aiemmista kerroista poiketen ohensin maalia 30% ohjeen antaman 20:n sijaan, koska luin Automaalit.net-sivuston palautelistalta kuinka tuolla tavoin on parempi. Kannatti myöskin uskoa, sillä nyt tuli maali leveänä viuhkana ja sai märäksi vedettyä, kunnes litku loppui... Tänään sain taas lisää "myrkkymaalia", lainatakseni Latelan porukkaa, mutta edellisellä viikolla hommattu ruisku oli kuitenkin jumiutunut! Tarkalleen ottaen liipasin mekanismi jäi vaan pohjaan. Minullahan oli neula, suutin ja muut osat tinneri kylvyssä mukaan lukien ruiskunkahvaosuus. Purin männän pois kahvasta, mutta o-renkaat meni samalla rikki ja yksi ainoa lukkorengas paskaksi, joten tässä vaiheessa voisi heittää ruutuun "terminal damage"- tekstin... Jostain kumman syystä alkoi taas taakse kasvaa tukka, ja tutun kasarisarjan tunnari alkoi soida päässä. Pian huomasin että saan tästä romuruiskusta siirrettyä tiivisteen tuohon parempaan vanhaan, kunhan leikkaan puukolla olakkeen pois keskeltä, jotta suutin meneen pohjaan saakka. Ennen kuin kuvittelin olevani täysin Richard Dean Andersson, ehdin maalata uusiksi pieleen menneet osuudet ja sen mitä maalamatta jäi.

Huomenna filleriä perään, jaksakaahan rullailla alas asti tämäkin sivu, jotta pääsette mukaan tähän tinnerin katkuiseen tunnelmaan :-) 

28.7.2015 Perinteiseen tyyliin päivittelen tätä peräkanaa, ehkä syystäkin, sillä vähän kuin odotetusti ruisku oikutteli ja lopulta maalia ei tullut enää yhtään läpi... Hommasin taas halvan yläkannuruiskun, jossa kylläkin pätevän oloinen kannuosa, ihan kierrettävällä kannella. Fillerit tuli siis ruiskuteltua, tätä ennen poistin toki mahdolliset rasvat pinnoilta. Lopuksi ajoin desin ruiskun läpi tinneriä, jolloin se oli silmämääräisesti puhdas, ja purin osiksi tinnerikylpyyn. Toivotaan nyt sen toimivan, kun huomenna pitäisi saada väri pintaan!

3.8.2015 Pohjalevy ja moni muu paikka on nyt pintamaalissa, mutta turvakaarien ja matkustamon lattian maalaus vaatii uudelleen teon, koska ruisku alkoi vuotaa ja myöskin paikoin pintamaalia tuli vain harso... Onneksi kuitenkin auton helmojen, pohjalevyn, pyöräkoteloiden ja muiden alapuoleisten osien maalaus sujui siedettävästi, joten seuraavassa kuvia lopputuloksista ja matkan varreltakin.

Epoksia tuli kaikkialle, ja kaarien kohdalla tämä vaihe meni hyvin, harmi kun pinnan vuoksi täytyy hioa ne uudelleen... :-(

Kontinreuna epoksin peittämänä.

Takakontti pintavärissä. Väri on Diamond White, Sierran kartasta.

Kontinreuna tuli maalattua kauttaaltaan, rajaus onnistui kulmaan johon puskurin yläreuna osuu.

Huhti- ja toukokuun työmaa väriin saakka tehtynä.

Sama toisesta kulmasta. Tuonnehan on korjattu apukuskinpuoleinen runkopalkki, jousikuppien alaosat, hiottu pintaruosteet pois sekä vahvistehitsattu korin liitoksia. Vakaajankiinnitykset teinkin jo viime vuonna. Viimevuotisesta tavasta poiketen kuumin rakentelukausi ei suinkaan vielä pääty, sillä etupäässä on luvassa jäykistehitsausta ja tietenkin lokasuojan korjaus, jälkimmäiseen on jo lääke hankittuna. Saatan myöskin tehdä uusiksi niitä pieleen menneitä maalauksia. Seurailkaahan tapahtumia, ja jättäkää palautetta!

10.8.2015 Pillit eivät päätyneet vielä pussiin, vaan korin (jäljellä olevat) työt jatkuivat. Etupää on jäänyt tekemättä, joten kävin siihen käsiksi. Homma alkoi etuakseliston irroituksella. Tällä kertaa pudotin ripustukset alas koko pakettina, ja kaikki meni kuta kuinkin elokuvamaisesti, Oscar vielä pokkaamatta... :-) Niin, kyseinen juttu on aika lailla "staight forward job", koska vakaajan pannat ruuvailinkin pois jo aiemmin, niin täytyi avata molemmista päistä vain kaksi runkoaisaan tulevaa pulttia, iskarien yläpäistä kiertää mutterit pois, irroittaa jarruletkut ja ohjausakseli ohjausvaihteesta. Ohjausvaihteen käytin irti palkista, että sain työvaraa booriliitoksen irroittamiseen.

Kartturin puolella näytti pyöräkotelo tältä. Onneksi kyseessä pintaruostetta, joka lähtee ihan hiomalla pois. Ensisijainen tavoite oli vahvistaa runkoaisojen pistehitsiliitokset, ja toven niitä rälläkällä teräsharjalla hankasinkin...

Tylsän hionnan jälkeen sai taas mennä omalle mukavuusalueelleen ja ottaa kolvin käteen. Konetilan sai vetää pitkillä paloilla.

Pyöräkotelon puolelta homma meni enemmän täppäillen, kun meinasi sulaa vähän liiankin hyvin tuo ohuehko alareuna.

Tämänkin auton (tilapäis)korroosiosuojaa Maston :-) Vaikka tähän tultaessa liitokset oli vahvistehitsattu, ei putsausoperaatio ollut suinkaan valmis. Seuraavana hioin kaikki epäilyttävät täplät pois, ja itsestään selvyytenä apurungon alle jäävät osuudet, koska se on viimeinen paikka jonne haluaisi ruosteenalun jättää.

Lopulta näytti tältä. Ihanteelinen skenaario olisi ehtiä maalata kaikki nämä ihan 2-k-tavaralla, mutta vähintäänkin vedän tuohon päälle jonkun pintamaalin talveksi.

Lokasuojat vielä korjaamatta. Odotellaan motivaatiota hetki...

17.8.2015 Kuljettajan puoleen lokariin oli iskenyt ruoste tosiaan siinä määrin ettei kannattanut enää alkaa suoralla pellillä korjaamaan, jos hyvän haluaa. Onneksi kuitenkin löytyi halvalla lääkkeeksi tähän korjauspelti. Homma eteni aika suoraviivaisesti, leikkasin yhtenä palana vauriokohdan pois, jonka avulla tussimerkit peltiä luovuttavaan loksuun ja taas leikattiin välillä sovitellen palaa tehtyyn aukkoon.

HItsaus meni samalla ajatuksella kuin takakaaretkin, heppi kerrallaan, välillä paineilmalla jäähdytellen ja tietysti kunnon hionta lamellilaikalla. Sen kyllä myönnän, että rälläkkää parempia välineitäkin tähän hommaan olisi. Jälleen se ei-niin-suotava keino, on se yleisin :-)

Vähän paukkupullosta tavaraa päälle, jotta näkee miten homma on mennyt. Tuohon tulee luonnollisesti kitti päälle, mutta ei tuo hullummalta näytä...?

Ja lopuksi se paljastus, luovuttajana käytin Mk2 Sierran loksua! Syynä toki halpa hinta ja sattuma löytymisajankohdalle, kuitenkin muodot ovat samat tuossa korjausta vaatineessa paikassa, joten pienellä työllä säästi jälleen muutaman euron.

Kartturin puolelta laikkasinkin jo ruostekohdan pois, kun siellä oli ruuvin ympärys ikävästi kukkinut, tosin sormenpään kokoiselta alueelta. Nyt pieni tauko, koska tässä riittää mietittävää varmasti.

17.9.2015 Kotelonsuojat ruiskittu kaikkiin runkopalkkkeihin ja helmoihinkin. Pikkuhiljaa alkaa nämä korityöt jäädä tauolle, joten talliinkin olen yrittänyt jotain järjestystä saada aikaiseksi.

Rakentelukauden päätökseen liittyen pölyinen kuva. Saa nähdä onko projekti valmis 201X-vuonna?

 

 

JATKUU sivulla 5

Alkuun Palaa projekteihin Sivu 1 Sivu 2 Sivu 3 Sivu 4 Sivu 5 Sivu 6 Sivu 7 Sivu 8

Sivu 9 Sivu 10 Sivu 11 Sivu 12 Sivu 13 Sivu 14 Sivu 15 Sivu 16

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

This Web Page Created with PageBreeze Free HTML Editor

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

This Web Page Created with PageBreeze Free HTML Editor