Alkuun Palaa projekteihin Sivu 1 Sivu 2 Sivu 3 Sivu 4 Sivu 5 Sivu 6 Sivu 7 Sivu 8

 

Sivu 9 Sivu 10 Sivu 11 Sivu 12 Sivu 13 Sivu 14 Sivu 15 Sivu 16

Sierra Mk1 -86 "Group A"

OSA 6.

24.4.2016 Sunnuntai iltapäivä uhraantui suunnitellusti apukuskin oven korjaukseen. Yllä tilanne josta lähdettiin ja joitakin merkkailuja suoritin jo. Ei ihan tack-on (suom. heppaa-kiinni) juttu ole taaskaan kyseessä.

Homman päätin luonnollisesti tehdä kunnolla, joten täälläkin meni vaihtoon myös pala sisempää tukipeltiä. Kuorin uloimpaa sen verran että mahdu hitsaamaan korjauspalat molempiin.

Millin pellistä tehty soiro suli ongelmitta, ja viimeistelin samantien, koska muutoinhan ulompi korjauspala ei edes meninsi paikalleen..

Muotoilin näkyville jäävän pellin tutuilla konstein, tuli kerrasta hyvä/sopiva.

Heppailun, hionnan, heppailun ja taas hionnan jälkeen alkoi tulla tyytyväinen ilme naamalle. Eikä aikakaan mennyt koko operaatioon kuin hieman yli 2 tuntia!

Tankin aukko on jo hitsattu umpeen aiemmin, josta kirjoittelen myöhemmin. Vielä antennin reikä ja muutama ruuvin jälki C-pilarissa, niin pääsisi hitsaushommissa tavoiteltuun aikaatauluun.

7.5.2016 Summataan tapahtumat jälkiraportin muodossa. Yksi jäljellä olleista hitsauksista oli tankinkorkin hitsaus umpeen, ennen kuin uusi sitten joskus pokataan eri kohtaan.

Aluksi leikkasin nätisti korkin upotuksen historian lehdille, ja samalla sain hyvän huoltoluukun, josta hitsasin pyörkotelon puolelle tulleen aukon kiinni. En alkanut sen kummenmin viimeistelemään, koska jää sisään. Katsoin vain vastapuolella olevalla halogeenilla, että oli (vesi)tiivis. Laitoin runsaasti sinkkiä tännekin välikköön.

Pääsin itse päätehtävän kimpuun. Uusi lappu heppiin ja huolella linjaan.

Hiontojen jälkeen alkoi taas näyttää valmiilta. Olin tosin loppua kohden turhan ahne, ja pelti veteli hiukan. Joudun kittamaan tätä kohtaa vähän enemmän pohjia tehdessä, vaikka hyvä muuten tulikin. Eihän sitä pelliin vetelyyn usko, ennen kuin kokeilee... :-)

C-pilarista hitsasin niiden kamalien kumisten tuuliohjaimien ruuvienreiät umpeen ja putsasin liimat pois. Ruuvin reikiin pienen pienet laput, hitsiä ja pellin tasalle hionta. Antennin reikä tuli myös räkäistyä umpeen.

Viime viikolla tuli leikittyä kulmavingun ja hiomapyöröjen kanssa, ja voin todeta että olen tyytyväinen kyseiseen kapistukseen peltihommissa! Ilmaa se kuluttaa ihan pirusti, mutta pääsee ahtaisiin kohtiin eikä mene pelti vahingossa puhki, jos edes vähän vakautta kädessä.

Viimeistelin mm. lokasuojan tulppahitsit. Mietin kyllä jatkossa kaksi tai kolme kertaa käyttääkö rälläkkää viimeistelyihin. Kunpa vielä joskus saisi riittävän suurituottoisen kompuran, niin voisi tehdä leikkaukset paineilmapistosahalla, niin tulisi vähemmän kipinää ilmaan.

Jottei mene ihan työkalu- porinaksi, niin jatkan vielä autosta.. Kuskin oven laitoin kiinni ja saranojen säätö osui kerta kiristyksellä kohdalleen. Tätä kirjoittaessa pidän pajataukoa, mutta ensi viikolla alkaisi sitten kabiinin puolella viimeistely, kontinlattiasta massat pois, joidenkin hitsien siistimistä, tulipellin muokkausta uudelle jarrusylinterille jne... stay focused.

12.5.2016 Viimeistelyt etenevät koko ajan. Etupyöräkotelot kävin läpi ja eilen siirryin kabiinin puolelle. Kaavin ensin kuumailmapuhaltimen avustuksella äänieristemassat pois takapenkkien kohdasta ja kontinlattiasta, jonka jälkeen kuppiharjalaikalla puhdistus. Loppuun tietysti reipasta imurointia :-)

Alustasäätöihin tulee siinä määrin muutoksia, että laitan koiranluut suoraan pultilla reaktiotankojen päihin ja heivaan itse tehdyt korvakot, niin on laillisempi ratkaisu. Siitä lisää tuonnempana.

Käyn tulevina päivinä läpi mahdollisia virheitä, joita siistin. Kova tavoite olisi saada toukukuun aikana auto maalailtua sisältä ja konetilasta.

29.5.2016 Taidanpa ehtiä tekemään välikatsauksen vielä ennen kuin suvivirttä aletaan veisailemaan... Käytänössä jokainen täplä hiottu puhtaaksi tulevan maalausurakan alta ja muutenkin jatkettu aiemmin mainittuja viimeistelyjä. Jossain kohtaa sovittelin uuden jarrusylinterinkin tulipeltiin, ja meni aika lailla kuin strömsöössä, joten juttua siitä myöhemmin. Seuraava vaihe olisi tulevien pintojen karhennus/mattaus, jota ennen paikat piti puhdistaa.

Ulkonäöltään jotain hiilikaivoksen ja jäteöljylaitoksen väliin osuvan konetilan putsaus oli ensinnä työlistalla. Ruosteet täältä oli jo hiottu, kuin myös kevyesti suojattu paukkupullomaalilla. Puhdasta tuli ottamalla kylmän viileästi iso rätti käteen ja toiseen jarrupuhdistussprayta, jota sain kulumaan koko purkin.. Vaikka homma vielä vaiheessa onkin, täytyy sanoa ettei koskaan omissa Sierroissa ole näin puhdasta konetilaa ollut :-)

Karhennukset lähtivät käyntiin kontinlattian suunnilta, johon kului melkoinen määrä 240-paperia. Huomenna tarkoitus on sitten karhentaa konehuone. Sellaisen havoinnon tein että joudun vielä tämän maalaus urakan jälkeen puhdistamaan ruostetta apkuskin ovesta (pinta täpliä helpossa kohtdassa), mutta otan sen työn alle, kun saan ensin konetilan, lattiat ja lopun pohjalevyn maaliin.

5.6.2016 Kuluneen viikon aikana meni toistakymmnetä arkkia 240-paperia ja huomasimpa vielä hiovani ruostetäpliä(!) yhä vaikka maalaus lähenee. Auton teippaukseen/suojaamiseen meni siihenkin ueasmpi sessio ja tänään päästiin vasta tositoimiin, joten käydään asiaan...

Konetila tuli nätisti yhteen väriin. Niin siis maalaushan alkoi vasta tänään, ja nyt jo pintavärissä...? Syy on käyttämässäni märkää märälle- tekniikassa, ostin "täyttävää" 2k epoksipohjamaalia, joka soveltuu kyseiseen menetelmään. Näin ollen tein ainoastaan ennen epoksia huolellisen rasvanpoiston tinneristä kastellulla rätillä, jonka jälkeen suihkutin uudella HVLP-ruiskulla pohjamaalin, jonka annoin kuivua suurinpiirtein ohjeajan. Sen jälkeen vedin suoraan pintamaalin päälle. Ei tule turhia välihiontoja ja rasvanpoistoja hankaliin paikkoihin!

Takalattia pääsi finaalin saakka, ja huomatkaa että turvavyöt on jo ruuvailtu pois :-) Paikoin (ei tässä kohtaa) jäi epoksi-vaiheessa valumia, ja märältä märälle maalattaessa niitä ei sitten enää hierota pois. Auton ulkokuorta en ainakaan omilla taidoilla lähde tällä periaatteella tekemään, mutta tällaisiin ahtaisiin ja jopa vähälle huomiolle jääviin kohtiin, uskaltaa amatöörikin kokeilla "non-stop"- maalausta.

Loppu kontinlattia sai myös uuden maalipinnan. Kuvassa näyttää kuin ei olisi kaikkialla tasaista kerrosta, mutta tosiasiassa on, koska kännykkäkamera jotenkin vääristää värimaailmaa... Oven karmit täytyy vielä maalailla, mutta sitä ennen täytyy etsiä ruiskuun uusi o-rengas suuttimeen, kun meni hajoamaan tinneripesussa. Jatketaan.

22.6.2016 Heti seuraavna päivänä edellisestä tarinasta, maalasin oviaukon reunukset ja jonkun ajan päästä poistelin teippaukset, mutta sen jälkeen oli motivaatio hetken hukassa ehkä muidenkin kiireiden vuoksi.. Tänään se into projektia kohtaan alkoi taas pilkistellä, ja hioin ruostetäplät pois ovista, tässä vaiheessa täytyi suojata oviaukot ettei lennä kipinää tai muutakaan roskaa enää auton sisälle. Vakaa aikomus olisi siis maalailla ovet sisäpuolilta. Myöskin akseleiden takaisin asennus alkaa olla ajankohtaista, jo ihan  pohjatöiden kannalta. Kuiskattakoon vielä sekin että lakkautettu projekti nimeltään iS-replica on taas ehkä virkoamassa liikenteeseen... ;-)

29.6.2016 Taas on tapahtunut, ja mm. taka-akselisto punnerreltu tilaansa. Akseliston asennus oli hikinen työvaihe, mutta onneksi kaikki mitat korjatussa runkopalkissa olivat juuri kuten niiden pitikin, joten usean tunnin ähkimisen jälkeen sai huokaista. Toissapäivänä aloin teippailla/suojata taas autoa ja samalla karhensin ovien sisäpielet kiitettävällä määrällä 240-paperia. Vähän jännitti riittävätkö loput maalin nokot, mutta olihan tuota epoksia ja pintaväriä lopulta ihan tarpeeksi.

Eilen olin siis jälleen ruiskun varressa, ja homma sujui aika lailla ongelmitta, tavaran tullessa suuttimen läpi hienosti. Oven sisäpuolen keskiosa jää tehtaan poikien väriin, koska sen päällehän tulee ovipahvi.

Otantaa apukuskin oven alalaidasta joka näytti vielä yli viikko sitten paljon surkeammalta.. Tällä hetkellä ruiskun osat ovat tinnerikylvyssä ja allekirjoittanut pitää parin päivän huilia autosta. Kun hommia taas jatketaan, on seuraava vaihe kasailla etupäänripustukset takaisin, ja alkaa tuomaan Sierraa tassuilleen.

26.7.2016 Kuukausi taas mennyt ilman päivityksiä, joten korvataan nyt laatua määrällä ja annetaan koon ratkaista... Todella paljon on siis tapahtunut. Auto omilla pyörillään, vaikkei alustakokoonpano ole vasta muuta kuin tilapäinen. Erästä osaa odotellessa, päätin aloittaa pohjatyöt. Tiedossa oli laajoja kittauksia, koska onhan tähän autoon kuitenkin hitsattu takakaaret, ovet, antennin reikä, C-pilareita ja, kuten arvaatte, asiaan kuuluvia hiontanaarmuja riittää. Lähdin liikkeelle polyesterikitillä, jota hain Iisalmen Autoalalta, joka sekin siis edelleen Fixus- varaosaliike. Seuraava kuullostaa sitten jo vähän tragikoomiselta, mutta kerrotaan nyt silti... :-) Ensimmäiseen kittiin laitoin omasta mielestä sopivasti kovetetta ja sekoitin mömmön vatkaamalla/pyörittäen, kuten olen aina tehnyt ennenkin. Pakkelin oli levitettäessä todella karkeaa, eikä näyttänyt kuivuttuaan kovin tasaiselta. Hioin siis valtaosan lattialle siitä 1,5 purkista jolla koko auton olisi saanut kitattua. Toinen yritys lähti matkaan miedommalla määrällä kovetetta, olikin tosi helppo levittää, mutta eihän sitten kovettunut ollenkaan! Taas raavittiiin ja hiottiin "pondoa" pois Sierrasta.. Jotta kolmas kerta sanoisi jotain, päätin ihan oikeasti perehtyä kitin sekoitukseen ja todeta homman menneen reisille jo tyylinkin puolesta, koska kovete ja pakkeli tulisi sekoittaa siten että ne levitetään tasaiselle alustalle, jossa niitä lastalla vedellään toistensa yli, kunnes kovete on sekoittunut kunnolla. Tällöin ei tarvitse tinkiä kovetteen määrästä, eikä tule huokosia tai kuplia niin helposti.

Oikein sekoitetulla pakkelilla alkoi sitten tulla jo jotain tolkkua näihin pohjiin. Nämäkin kuvat tosin on otettu hionnan ollessa hyvin varhaisessa vaiheessa.

Kuskin oven paikka naamioituu mukavasti.

Apukuljettajan puolelta paklasin kaiken minkä tässä kohtaa pystyi, mutta tankin aukkoa en vielä höösännyt, ja siitä lisää ihan kohta ;-)

Pelkkaä harrastaja kun olen, niin jouduin vielä käymään hienommalla kitillä läpi jo korjattuja alueita. Koe mielessä suihkin halpaa pohjamaalia, nähdäkseni mahdolliset rajat, mutta esimerkiksi kuljettajan puoli näytti olevan kunnossa.

Sitten se tankinkorkki episodi... Tilasin Autoracingilta soittamalla ARX:n valmistaman race-henkisen täyttökokin letkulähdöllä. Oli siis tilaustavaraa ja lupasivat että kolme viikkoa menisi. Niin menikin ja jopa heidän verkkokaupassa näkyi, kuinka korkkia oli tullut varsatoon, mutta mitään  ei kuulunut, joten soittelin jälleen ja laittoivat osan tulemaan. Tulihan se, paketissa tosin oli vaan sisällä kerääjäsäiliö! Soittelin eilen asiasta, ja tällä kertaa luvattiin lähettää oikea osa. Onneksi sieltä sellainen tuli, sillä kärsivällisyys alkoi olla jo kovilla... Uusi tankin täyttöaukko oli ensin tehtävä ihan reikäsahalla, johon sitten upotus pokkauspihdein. Pihtien leukoja tein sen verran syvemmäksi/korkeiksi kuin pystyin, vaikkei vieläkään upotus ole montaa milliä.

Harjoitellin pokkaamista ensin irtopeltiin, jonka jälkeen sama homma autoon. Tein reiät korkilla mallaten ja olen jo koesovittanut korkin kerra tuohon. Harmilllisesti reikien jako on sellainen että ne tulevat aivan sisäreunalle ja toisaalta Bilteman pokkauspihdeillä ei pysty tekemään leveämmältä itse pokkausta. Tyydytään siis tuohon tulokseen.

Kauempaa otantaa. Kiitos järkyttävän helteen jäi pokkaus ainoaksi hommaksi tänään, huomenna kittaan tämän kyljen loppuun. Toivon mukaan saisin pohjat hierottua finaaliin viikon kuluessa.

31.7 Hyvää aamupäivää vaan kesälomalaisille ja hyvältä vaikuttaa myös omakin sunnuntai aamu. Tankintäyttöaukko ja muutama pienen pieni naarmu kitattu. Kuvan työmaa vaati muutamia yrityksiä että alkoi kelvata itselle ja levitin hionompaa Paklan aina parjattua kittiä saadakseni muutaman ikävän huokosen piiloon.

Kun kaikki kittihommat oli tehty, alkoi armoton hionta maratooni. Ensinnä täytyi tasoittaa rajoja ympäri autoa, sillä muutoin maalipinnan alta paistelisi ihan törkeitä "rappuja". Aloitin 80-paperilla, josta sitten etenin 120:n kautta 180:een saakka. Seuraava homma oli sitten koko korin mataksi hionta. Tätä varten hommaisin epäkeskohiomakoneen ja vetelin isot pinnat kuten katon sekä ovet P240 karheuteen.

Valtaosa täytyi kuitenkin hioa käsin, joten muutama arkki kului 240-papyrusta... Nyt olisi koko auto mataksi hiottu ja valmiina pohjamaalille! Huomatkaa kiitettävä määrä pölyä laseissa...

Klassinen kuvakulma :-) Maski ei tule maaliin, koska kuvassa näkyvä versio on vain ollut mallaus käytössä mm. lokarin istuvuuden tarkasteluun. Se jää nähtäväksi ehdinkö tälle rakentelu kaudelle vielä maalata irto-osat eli cossu-look- puskurin ja  -maskin? Seurava vaihe ennen maalailua on vielä luonnollisesti teipata/suojata autoa ja yrittää muuttaa tallia "chop shopista" enemmän "paint shopiksi".

3.8.2016 Maanantain teippasin autoa niin kauan kunnes alkoi jo hämärtää. Sain myös tallin valmisteltua edes jotekin käyväksi maalaushommiin. Tiistaina pääsin tositoimiin, ja auto on nyt kauttaaltaan vedetty yli täyttävällä Trtonin Master epoksilla. Aineksia huimalle dramatiikalle olisi varmasti voinut kehkeytyä, mutta Murphyllä oli kai vielä kesäloma kesken, joten käydään läpi pohjamaalauksen vaiheita tarinan kanssa. Kuvat tosin on jo otettu maalin kuivumisen jälkeen.

Olen hyvin neuroottinen epoksin "kiehumisen" eston suhteen, koska tiedän kokemuksesta että pelkkä hiki pisara pinnalla voi aiheuttaa jo ongelmia, hyvinkin suurella varmuudella. Pölyjä auton päältä puhalsin ensin paineilmalla, sen jälkeen pyyhin auton siihen tarkoitetuilla pölyliinoilla ja tietysti kävin koko auton MÄRÄLLÄ tinnerisellä rätillä läpi.

Itse pohjamaalin ruiskuttaminen tapahtui tavoitteena saada paksu kerros mahdollisen hiontavaran vuoksi, mutta myöskin välttää valumia. Samalla vältyttäisiin kaikista pahimmasta skenaariosta eli hauraasta ns. appelsiinipinnasta.

Etenin autoa paneeli kerrallaan, siten että ruiskin ohuilla pitkillä nopeilla vedoilla märän kerroksen, jonka annoin vähän haihtua, sen jälkeen suihkin toisen kerroksen samalla periaatteella, sitten etenin vasta seuraavaan paneeliin.

Kaiken kaikkiaan sain aikaiseksi vain kaksi valumaa koko autoon, jotka kummatkin niin loivia, että saattaisin jopa pystyä elämään niiden kanssa :-) Muutoin tuli pohjamaalikerroksesta tasainen ja vältyin pahimmilta tilanteilta, eikä maali edes kiehunut yhdestäkään kohtaa, hyvä! Samalla oli mukava nähdä pitkien puuduttavien pohjatöiden vaikutus lopputulokseen. Hukkaan ei mennyt yksikään niihin uhrattu tunti.

Tarina ja kuva kohtaavat; lähempää tarkastelua. Uskoisin selviäväni pelkällä karhennuksella ennen pintaväriä, koska auto kauttaaltaan aika lailla tasaisen kuten kuvassa yllä. Seuraava homma olisi todellakin 2k-akryylipohjaisen pintamaalin veto, joten toivotaan Murphym pysyvän yhä lokoisilla lomapäivillään...

JATKUU sivulla 7

Alkuun Palaa projekteihin Sivu 1 Sivu 2 Sivu 3 Sivu 4 Sivu 5 Sivu 6 Sivu 7 Sivu 8

Sivu 9 Sivu 10 Sivu 11 Sivu 12 Sivu 13 Sivu 14 Sivu 15 Sivu 16

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

This Web Page Created with PageBreeze Free HTML Editor

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

This Web Page Created with PageBreeze Free HTML Editor