Alkuun Palaa projekteihin Sivu 1 Sivu 2 Sivu 3 Sivu 4 Sivu 5 Sivu 6 Sivu 7 Sivu 8

Sivu 9 Sivu 10 Sivu 11 Sivu 12 Sivu 13 Sivu 14 Sivu 15 Sivu 16

Sierra Mk1 -86 "Group A"

OSA 7.

17.8.2016 Auto olisi nyt sitten maalattu väriin Diamond White, joten aiheesta jo nyt muutama kuva, olkaapa hyvät!

Kaikki ei todellakaan mennyt kuin strömsöössä, ja samana päivänä tuli monta työvaihetta kun karhesin "kiilllon" pois pohjamaalista, jonka jälkeen putsasin pölyt. Siitä eteenpäin tutut rasvan poistot, minkä perään pääsin lopulta ruiskun varteen. Tallini jossa maalauksen tein, ei takuulla ole se otollisin paikka näihin hommiin, joten annan itselleni pienet kauneusvirheet anteeksi. Käydäänpä asiaan.. Katon sai maalata kurkotellen. 

Koska etenin taso kerrallaan, oli seuraavna vuorossa konepelti. Sen jälkeen etenin kylki kerrallaan, aloittaen lokasuojista.

Tehdessä harmitti vähän kun onnistuin saamaan pintaan aikaiseksi valumia mm. kuskin oveen ja oikeanpuolen takakylkeen, jotka eivät tosin osu näihin kuviin. Olin liian ahne tavoitellessa mahdollsimman peilaavaa ja tasaista pintaa, mistä johtuen uskon saaneni tulokseksi nuo em. valumat.

Ei ehkä olisi itsekään uskonut alkukesästä miltä esim. tämä kylki näyttää valmiiina asiallisten pohjatöiden jälkeen. Helpotuksesta pitkän urakan jälkeen voi huokaista, mutta vain hetken, sillä kun maalit kovettuvat kunnolla, aion vesihioa valumat pois. Joten viimeistelyjen jälkeen yritän saada lisää kuvaa valmiimmasta Sierrasta. Until then!

28.8.2016 Syksy alkaa syöksyä päälle ja vielä olisi hommia tekemättä.. Yksi viikonloppu meni mukavasti flunssan ja kovan kuumeen kourissa, eikä motivaatio muutenkaan ole ollut enää parhaimmillaan autoa kohtaan, mutta tämän viikon urakka on kuitenkin parantnut edetessään, siinä missä alussa tuntui, että kaikki johon koskee muuttuu paskaksi, oli loppumetreillä fiilis aivan toisenlainen! Työmaa pyörähti käyntiin maanantai iltapäivästä hiomalla toissa kesän epäonnistunut turvakaarten maali karheaksi ja paikoin pois järkyttävien valumien vuoksi. Suojailin joitakin kriittiseksi kokemiani paikkjoja ennen maalaamaan ryhtymistä. Kustannussyiden lisäksi ennen kaikkea kokeilun halusta otin maaliksi Mastonin Hammer smooth- tyylistä valkeaa. Paperilla sama ajatus kuin Hammerite smoothilla, joka siis jää kiiltäväksi sekä tasoittuu kuivuessaan.

Pensselillä maalattu on pensselillä maalattu, mutta ei tuo mielestäni hassummin mennyt?

Oli tosin täysi työ saada ahtaistakin paikoista putket maaliin, mistä johtuen homma ei onnistunut yhdestä kerrasta.

Myöskin muualta vasta maalattu auto ei sekään helpottanut operaatiota. Kieli pysyi hyvin tukevasti keskellä suuta...

Vaikka tunteet olivat vaihtelevia, alkaa tässä kohtaa jo taas hymyilyttää. On tämä vaan kilpuri :-) Pieniä höösäilyjä teen vielä autoon. Kova tahto niin ikään olisi maalata akselistot, joista takimmaisesta tulee vielä huolellinen raportti tänne, sekään kun ei ihan vakioksi jäänyt. Näin täällä.

18.9.2016 Pillit on taas pantava hetkeksi pussiin, ja alkaa hiljalleen valmistautua päättämään rakentelukausi 2016. Tässä kohtaa voisi kuulla kysymyksen mitkä ovat fiilikset ja ehkä tänä päivänä tunnetummin, mitenkä se meni  noin niin kuin omasta mielestä?

Fiilikset ovat ihan positiiviset, varsinkin kun olen saanut jopa tallin siivottua usean tunnin työn jälkeen, auton imurointia ja sen asennuspölyjen putsausta unohtamatta. Joskin kyllähän tunteet vaihtelivat riemusta uupumukseen, koska tänä kesänä koritöitä oli, vieläpä monella osa-alalla, kun en pelkästään hitsannut autoa.

Omasta mielestä homma sujui mukiin menevästi, ja huhti-toukokuu välillä olin todella hyvin jo aikataulun puolestakin kiinni omissa tavoitteissa. Se oli myös mukavaa huomata että aloin vähän kerrallaan tulla sinuiksi ruiskumalaushommien kanssa. Maalausjäljessä on vielä paljon treeniä edessä, mutta sitä alustavista työvaiheista on tullut jo vähän rutiininomaisempia.

Seuraavalle rakentulekaudelle jää pientä fiksiä ja maalipinnan virheiden korjauksia, tarvittaessa olen valmis vaikka uudelleen maalamaan, koska pohjat tein hyvin. Suurin sirkus tulee olemaan silti auton kasaan ruuvaminen, alustan osat ovat hallussa, mutta luvassa on pyöränlaakereiden vaihtoa, jarrusatuloiden kunnostusta sekä osien maalausta.

Mutta... ehdottomasti kuumottavin muokkaus tulee olemaan kuvassa näkyvän tekniikan istutus takavetoiseen autoon.

Lupailin aiemmin jo raportteja taka-akselin muutoksista, ja siitä tulee niin kuvaa kuin tarinaakin. Harmittavasti olen päivittänyt sivua aikaa harvaan menneenä kesänä, koska kiirettä on pitänyt, eikä samana päivänä ole yksinkertaisesti ollut aikaa hoitaa tätä harrastuksen puhtaampaa puolta. Päätetään silti virallinen rakentelukausi tältä erää tähän, vaikka juttua tuleekin yhä jatkossa. Stay focused. 

26.9.2016 Ensimmäistä jälkiraporttia olisi tarjolla. Sierran takapään camber-kulmat puhuttavat harrastajia, ja sama asia mietitytti itseäkin ottaen huomioon tulevan alustakokoonpanon. Takapyörien pystykallistuma tahtoo madaltaessa mennä pakkaselle, jolloin karkeasti ottaen käy niin että vedonsuuntainen pito heikkenee ja kaarrepito kasvaa. Asiaan on olemassa laillisia ratkaisuja, jolloin laakeripukin kallistaminen prikoilla ei kuulu joukkoon, kuten etsiä esim. alkuperäiset 2wd-Cosworth-mallin alatukivarret tai sepittää muutokset apurungonkiinnityksiin. Arvatkaapa kumpaan minä päädyin? :-)

Harrastaja lähteiden mukaan tukivarsien sisimmäisten kiinnityspisteiden reikiä voi vinguttaa ylöspäin, jolloin saadaan camberia korjattua, mutta kuitenkin maksimissaan 7mm, koska tulee kiinnityslaatikon "katto" vastaan. Tässä kohtaan täytyi laittaa laikka laulamaan ja tarttua hitsauskolviin! Mittasin jo aiemmin että autonkorin ja apurungon väliin jää n. 8mm rako, joka oli passseli, sillä aioin korottaa laatikoita vain 5mm. Ensinnä laikkailin katot pois, minkä jälkeen jatkoin soiroilla 5mm ylöspäin, hioen saumat tasaisiksi. Osa rakentelijoista hitsaa sivuille tukia jättäen katon pois, mutta itse halusin enemmän mukailla tehtaan linjaa...

Molemmat laatikot tehtynä, mallailin tukivarrella jatkuvasti mitoituksia.

Seuraavaksi hitsasin 6mm neliöteräksestä "topparit" joilla lukitaan säätö, jonkä jälkeen vingutin reikiä suunnitellusti 12mm ylöspäin (7+5=12). Toppareiden väliin tulee myöhemmin epäkeskeinen levy, jossa reikä tehdään ainakin aluksi ihan ylös, jolloin saadaan maksimi korjaus kulmiin, mutta tekemällä erilaisia levyjä voidaan säätöä muuttaa tai palauttaa vaikka vakiolukemiin.

Sovitusta tukivarren kanssa, huippukohdassa jää yhä rakoa, eikä lenkkipää kolhi apurunkoon, great, awesome, wicked, superb... :-)

Samaan vetoon korjasin vielä yhden ruostevaurion, pala pois ja uusi tilalle päittäin hitsaten. Apurunkoon suihkin varastoinnin ajaksi halpaa kilikalipohjaa. Opiskelijana oli mahdollisuus tehdä tämä koululla, kun illat hieroin pohjia itse Sierraan. Materiaalitkin löytyi hukkapaloista, joten ne kustannukset tälle hand-made säädettävälle taka-akselistolle olivat soikeat 0 euroa!

Päivitän tänne myös juttua jarruihin tai oikeastaan jarrutamiseen liitttyen, ja vähän muutakin, kunhan kirjoitussormet antavat taas myöden :-)

28.9.2016 Pienen haaverin seurauksena on tänään aikaa kirjoitella jälleen yksi kesän päivityksiin liittyvä tarina jo näin aikaisin :-) Tulevan jarrukokoonpanon myötä lähtee jarupääsylinteri vaihtoon, luonnollisesti isompaan, mutta ajattelin olla tällä kertaa menemättä sähköhydraulitehostaja- ruudun kautta... Halusin vähän uudemman, halvemman ja laillisemman ratkaisun, mistä johtuen hommasin aiemmilla sivuilla nähdyn Mk5 Escortin pääsylinterin. 

Asennus osoittautui sitten yllättävän suoraviivaiseksi! Tulipellinaukko oli siltään sopiva, joten ainoat muokkauset oli porata uudet reiät tehostimen pulteille sekä leikata aivan pieni soiro pois tulipellin pistehitsatusta terävästä reunasta.

Kabiinin puolelta näytti tältä. Yksi pulteista osui jopa suoraan poljinpakettiin. Aion vielä hitsata lisää jatkoa tuohon poljinpaketin alempaan kiinnitykseen, jolloin tehostimen saa ruuvattua tukevasti siitäkin kohtaa kiinni. Sanoisin tämän olevan hyvin varteen otettava vaihtoehto Mk1-korin Sierraan, koska selvitään paljon vähemmällä tulipellin muokkaamisella, ja kun osa on peräisin autosta ilman ABS-jarruja, niin virkaintoisinkaan leimamies ei ala moittia kyseistä muutosta.

2.10.2016 Kuukausi vaihtuu, mutta yritetään pitää päivitystahti edelleen tiheänä. Apurungon ja korin väliset ns. alalevyt olivat todella huonossa kunnossa, toinen jopa puhki ruostunut. Jouduin ennen maalausurakkaa kasaamaan auton taka-akselin kiinni noilla vanhoilla alalevyillä. Kävin yhtenä iltana ottamassa kuitenkin mittoja, jotta voin tehdä uudet. Kaupastakin osia saisi, ainakin Lontoon puolelta, silti halusin tehdä nämä(kin) itse. Osa leikkaa vaan kylmän viileästi paksusta latasta, joihin tekee sitten pulttien reiät. Allekirjoittanut halusi taas enemmän alkuperäisiä osia muistuttavan ratkaisun, unohtamatta korroosion uhkaa ja lujuuttta.

Ainevahvuuden kasvatin suosiolla 3mm levyyn, silti halusin tehdä samantapaiset reunukset kuin tehtaan tekeleissä oli, siispä TIG-kolvi käteen ja sulattelemaan soiroja levyihin!

Ovathan ne tietenkin vähän erilaiset, koska ei ole kaikkia sikkauksia ja upotuksia, mitä ohuissa alkuperäisissä on, mutta tarkoitus olikin olla hieman suurpiirteinen, täydellisen jäljentämisen sijaan.

Varastoinnin vuoksi, kylmän sellaisen, suihkin näihinkin halpaa pohjamaalia.

Sittten ihan tuoretta tavaraa.. Olin tänä kesänä hitsannut autoa yhä, joten kotelonsuojaus oli vallan unohtua! Kompressorin olin jo tyhjännyt ja valmistellut talviunille, joten käytin näihin suojauksiin ihan ponnepullomateriaalia. Varsinkiin oviin laskin kunnolla kotelonsuojaa, sillä molemmathan olivat saanet uutta peltiä.

Kilpuriaihio valmiina talvehtimaan?

16.10.2016 Vihdoin sain hommattua MT-75-laatikon tähän projektiin. Laatikko siis 5-vaihteinen, huomattavasti nykyaikaisempi kuin vanhahtava Type 9 ja vaihdotkin kuultujen kokemusten perusteella nopeampia. Kyseinen laatikko peräisin DOHC-koneisesta Sierrasta, joten on vaijeri kytkimellä ja nopeusmittari myös vaijerilla. Haastavan sopivan laatikon löytämisestä teki suhteellisen laaja hintahaitari sekä useasti pitkät välimatkat. Toisin sanoen lähellä olevat laatikot maksoivat maltaita tai jos hinta sitten olikin kohdallaan tuli osan hakumatkalle reilut kilometrit. Hinnoittelusta otan nyt brutaalin esimerkin, kun Vieremän suunnilta minulle tarjottiin MT-75:sta kardaaneineen, josta näkemättä tarjoilin yläkanttista 150 euroa. Kuinka ollakkaan myyjä ei em. tarjouksen jälkeen ollut enää tavoitettavissa... Nyt kun oli taas aikaa, tutkailin tilannetta eräänä iltana, huomaten Leppävirralla myynnissä olevan osan, jonka hintakin oli kohdallaan. Sovin myyjän kanssa varauksen osalle, ja hain sen kyytiin viime perjantaina.

Seuraavaksi täytyy antaa jonkin asteinen kunniamaininta itse myyjälle. Kun ajoin pihaan oli laatikko nostettu asiaan kuuluvasti pahvilevyn päälle ollen katoksessa, vieläpä hyvin puhtaana. Nuorehko kaveri oli jopa heti reippaasti auttamassa laatikon nostoa kanssani auton takakonttiin. Laatikko vastasi muutenkin kuvausta myynti-ilmoituksessa, joten ei voi sanoa muuta kuin että esimerkillistä toimintaa!

Itse laatikosta voisi mainita etuina väännönkeston ja suuren kytkinkopan, joten voin käyttää 2.0 Zetecin omaa vauhtipyörää ja kytkintä. Eikä tietysti tulevia ahtamissuunnitelmia haittaa, että halkaisijaltaan suurempi kytkin mahtuu paikalleen...

12.3.2017 Miltei puoli vuotta päivittämättä A-ryhmäläisen tilannetta... Nyt täytyy korjata tilanne! Motivaatio on kasvanut kasvamistaan, mieleen tullut hyviä käytännön ideoita, eikä lämpenevä keli ole sekään yhtään paha juttu. Talven aikana autoon löytyi mm. kardaani sekä tiheämpi 7½"perä 3,91 välityksellä. Kuitenkin kevään ensimmäinen urakka on Zetec-tekniikkaan siirtyminen. Operaation pullonkaula on ehdottomasti öljypohjan teko, jota olenkin miettinyt varsinkin mittojen osalta. Tämän päivän jälkeen on sellainen tunne, että homma on hyvällä alulla, koska sain jo kaksi osaa tehtyä, vielä yli kymmenen jäljellä... :-) Aion kirjoittaa todella tuhdin raportin kun saan öljypohjan muotoihinsa, joten en tässä kohtaa laittele vielä kuvaa välivaiheista, vaan vasta lähes valmiista lopputuloksesta sitten. Sellainen hauska ajatus tuli deadlinesta öljypohjan suhteen, että tavoite olisi saada hitsattua se kasaan ennen kuin Räikkönen ottaa avausvoiton Australian GP:ssä :-) Sehän on 26. päivä tätä kuuta, joten tällä viikolla pitäisi saada osat leikeltyä ja viimeistään seuraavalla viikolla hitsattua. Tarvitaan vain tervettä optimismia, eikö?

2.4.2017 Koska terve optimismi ei aivan riittänyt, ei minulle, eikä Kimille, tulee päivitys noin viikon myöhässä varsinaiseen deadlineen nähden... Ikävä juttu tuo aikataulu pitkittymä, mutta onneksi tänään pääsin läpi ns. pullokaulasta, ja venttiilien tuplaus 16 naulaan alkaa näyttää taas realistiselta! Nyt taas lokoisa asento, sillä alla  pitkältä juttua kuinka äijän kävi.

Kun nykyaikaista Zetec- moottoria aletaan sovittaa takavetoiseen autoon, tuottaa takuulla eniten haastetta öljypohja. Blacktop koneeseen on kyllä myynnissä valmiita alupohjia, hintaa tosin 500e.. Yksi varmasti varteen otettava ratkaisu olisi käyttää Silvertop- mallin pohjaa aihiona, mutta sekin vaatisi alumiinisena AC-TIG- hitsausvälineet. Näytti siis että öljykierron muokkaus on omien välineiden tavoittamattomissa...? Ei kuitenkaan, koska hommasin 2mm peltiä tehdäkseni koko pohjan alusta loppuun käsityönä. Tähänkään ei löytynyt oikein ideoita esim. foorumeilta, ainoastaan suositeltiin käyttään jotain johon ruuvaa pohjan kiinni hitsauksen ajaksi, jonka tiesin jo itsekin ennen hommaan ryhtymistä.

Jigi tätä operaatiota varten tuli tehytä jo syksyllä opiskelija kaverin kanssa, joksi särmäsimme 6mm teräksestä levyn, johon porasin tallilla Zetecin jaon, käyttäen sapluunana alkuperäistä etuvetoasennukseen tarkoitettua öljypohjaa.

Eniten hermoja koettelivat ensimmäiset osat, jotka oli tehtävä orjallisesti seuraten Zetecin linjoja. Sivutiivisteet tulivat 2mm levystä, kun vastaavasti kampiakselin ylittvävän etu- ja takakaaren tein 1,5mm pellistä. Koko ajan mallauksessa käytin apuna peltipohjakonversioon tarkoitettua tiivistettä, joita Retro Ford niminen putiikki myy.

Vaikkei mitään oltukaan vielä pysyvästi hitsattu, alkoi homma kääntyä voiton puolelle pohjan saadessa lopullisia muotoja. Takaosaan siirtyi ns. patti, etuosa on jätetty n. 11cm korkeaksi että imusihti mahtuu vielä ja pattia on kasvatettu sivulle öljytilavuuden suurentamiseksi. Sivulaajennus on sitten takaosasta matalampi, tähän syynä kytkinvaijerin paikalleen saanti. Valtaosa mitoituksista meni niin kaupunkilais- kuin maalaisajatteluakin hyödyntäen, mutta kytkinvaijeria en olisi välttämättä tullut huomioineeksi, ellen olisi katsellu erästä Zetec-takaveto-muunnos projektia Kuvablogin puolelta.

Vähäpätöiseltä kuullostava öljyproppu vaati sekin pieniä ponnisteluja, kierrehän siinä on M14x1,5 (huomatkaa nousu), joten täytyi tilata erikseen kierretappi joka vastaa Fordin proppua. Tein kierteet 6mm levyn palaan, jonka hitsasin pohjan sisään.

Hitsauksen ajan pohja-aihio oli tiukasti kiinni pultattuna jigissä, joten osassa tulevissa kuvissa pohja on jo jäähtynyt ja siksi irroitettu.

Tuon varren patti laajeni, ja laskeskelin pikaisesti, että öljytilavuus kasvaa melkein litralla! Ei paskemmin...

Tiivistetason sai hitsata pienasaumana.

Ylityskaarten hitsaus vähän jännitti, kun keskenään eri vahvuisia materiaaleja joutuu liittämään...

...mutta hyvin se lopulta sujui.

Kokonaiskuva keksinnöstä. Kuvien laadusta, pieni pahoittelu, kun kamera tuntui olevan yliherkällä tuulella tärähdyksille. Nurkkaliitoksia ja jonkin asteisia päittäishitsauksia sai tehdä urakalla, ja huomatkaa että yhtäkään hitsia ei ole hiottu! Se jäi vielä käsittelemättä, miksi öljypropun kohdalla on tuo korotus? Korotus tuli siksi että tyhjennysreikää ei saa aivan levyn alareunan tasalle, joten ilman tuota "ramppia" jäisi todella paljon vanhaa öljyä vaihdon yhteydessä koneeseen, ellei sitä sitten imisi pois.

Sisäpuolen näkymiä, läpi on sulanut ja kiitos jigin tiivistepinnatkin ovat kohtalaisen suoria. Vielä olisi imusihdinputki ja koneenkorvat tehtävä, jotta Zetec solahtaisi Sierran keulille.

Allekirjoittanut itse, tosin suikka taitaa olla eri paria koneen kanssa :-)

Nyt kun rakentelukausi on virallisesti avattu, niin annettakoon varoituksen sana, että jatkossa luvassa on hyvin erikoisia päivtysten otsikointeja, ja kannanottoja ihan kaikkeen liittyen!

4.4.2017 Lisää kuvia pukkaa... :-)

Ilmeisesti kädet tärisevät vähemmän kuin öljypohjan hitsausta tehtynä päivänä, jonka vuoksi halusin ottaa lisää valokuvia. Tästä otoksestä käy ilmi tuon tyhjennyspropun sijoituksen periaate. Käytännössä öljyä jää vaihtamatta maksimissaan 2 ruokalusikallista huoltoa kohden.

Öljytilvauuden kasvattamista ajatelleen tehdyssä laajennuksessa, takapää viettää tarkoituksella, että kytkinvaijerin saa yhä paikoilleen.

Pattia takaapäin. Vieläköhän joku on oikeasti sitä mieltä ettei levy- ja hitsauspuolen oppeja sekä hankittua kokemusta voi hyödyntää muka ohutlevytöissä...?

Vielä yksi vähemmän tärähtänyt layout.

Sen verran tutkailin jo tulevaa, että laatikon ja pohjan väliin ei todellakaan jää yhtään tilaa turhaan. Syyhän on siinä kun Zetecin takimmainen tiivistekilpi tulee yli llohkon takapään, jolloin öljysumpun takaseinä tulee aivan kytkinkopan tuntumaan alareunasta. Vielä viisaampia ollaan kun pääsen treffaamaan laatikkoa ja konetta pohjineen yhteen.

5.4.2017 DOHC-koneisesta Sierrasta peräisin olevan MT-75- laatikon ja Mondeon 2.0 Zetec Blacktopin yhteinen taival ei alkanutkaan ihan toivotulla tavalla... Ruuvailin ö-pohjan kiinni moottoriin ja raahasin vaihdelaatikon jo hollille, että saan sovitettua niitä yhteen. Kuinka ollakaan, pohjan takaosa otti kiinni kytkinkoppaan, eikä pulttejä oltu kiritty vielä edes loppuun saakka.

Ei auttanut muu kuin ottaa pikaiset mitat kohdista joissa kolisee ja antaa katkaisu laikan toimia vokalistina. Sinne menee hyvää hitsia metallikeräykseen, mutta sain sentään käytettyä pois leikattua osaa sapluunana uudelle palalle.

Eikä aikaakaan, kun pohjan takapää sai uudet vähemmän uhkeat muodot, jolloin uusi osa oli hitsattu tukevasti tilaansa.

Viimeinen koesovitus tällä sessiolla, mahtuihan se lopulta sinne. Jäi ahtaimmassakin kohtaa jopa milli rakoa kytkinkoppaan. Alhaalla on sen verran tilaa, että on joku toivo saada laatikon ja koneen väliin tulevan "shimmipellin" pienet pultit paikalleen :-) Seuraavana kaiketi luvassa viimeinkin tämän koko paketin istutus Sierraan? Täytyy tosin ensin nostella auto pukeille, irroitella konepelti sekä muuta pientä, mutta näin nyt tällä kertaa.

11.4.2017 Vaihteeksi edetään vähän hitaamman puoleisesti. Nappasin konepellin varovasti pois ja tunkkailin auton jo pukkien varaan. Laatikko kardaaneineen täytyisi vielä ruuvata kiinni autoon, että pääsisi konetta mallailemaan tilaansa. Materiaalia koneen sivukorvakkojen tekoon löytyy, kun vain olisi ilman lämpötila sen mukainen, että viitsisi niitä alkaa hitsailemaan...

24.4.2017 Päivityksen otsikointi varmaan kertookin mistä on kyse, mutta todettakoon että Sierrassa on nyt 16 venttiiliä! Aivan mutkatta ei Zetec tuonne keulalle sujahtanut, joten alla muutama hyvä syy unohtaa penkkiurheilut ja Pihlajakadun kuviot... :-)

Lohkon kyljen laput olin jo aiemmin tehnyt lähes valmiiksi, mutta ennen mallailua konetilaan, tein kuvan mukaiset sivutuet öljypohjaan painamaan tasaisesti tiivistepintoja. Näinhän homma on toteutettu esim. CVH- koneessa ja valmiina myytävissä peltipohjissa. Olkoonkin sitten hätä varjelun liioittelua 2mm materiaalian kanssa, mutta ainakaan ei siis tarrvitse pelätä kiriväänsä pohjaa mutkille.

Vaihdelaatikko ja kardaani menivät autoon pienellä jumpalla, liekö sitten päässeet ruostumaan asentajan taidot, kun sai ähkiä niinkin kovasti kahden osan takia...? Yhä ei oltu lähelläkään koneen sovittamista Sierraan, sillä imu- ja pakosarjat piti ruuvailla pois, sekä muotoilla kurapeltiä hiukan.

Turhauttavien ja toistuvien pikku näpräilyjen jälkeen Zetec-mylly roikkui puominketjuissa, ja aloin ensimmäisen kerran saada kuvaa tulevasta. Vaan eipä sitä voi haaveiltavaksi jättää, joten operaation viimeiset tunnit, menivät rälläkän hoilatessa ja porakoneen lennättäessä lastua väliajoin, kunnes pikkuhijaa oli sopivat  6mm levystä tehdyt sivukorvakon osat käsillä. Mittasin tarkasti apurngosta katsoen koneen olevan keskellä, jolloin laitoin hepit koneenkiinnityksiin. Ennen hitsausvaiheeseen siirtymistä, iskin muutaman myöhemmin irroitettavan tuen hitsauksen ajaksi, silloitus mielessä.

Luonnollisesti käytin 0,8 lankaa josta huolimatta kone tuntui olevan aika lailla kuormituksen rajoilla.

Tässä kuten ylemmässäkin kuvassa vasemmanpuolen sivukorvakko, jonka lohkonkiinnnitys on aika kvuio itsessään. Tämä puoli usein onkin se kompastuskivi takavetokonversioissa.

Vaikka hitsaamainen ns. autotallikoneella tuntui aika taistelulta, eivät korvakot nyt aivan reisille menneet. Oikealla puolen jouduin tekemään nuo vinot tuet eri kohtiin johtuen ettei jako ole sama lohkossa kuin kuskin puolella.

Jäysteet ja terävät särmät poistettu, valmiina asennukseen!

Lopulta laskin puomin alas irroittaen samalla nostoketjut koneesta. Hyvin mahtuu joka puolelta.

Sitten vielä pakollinen historia- hetki... Foorumilla aiemmin pohdittiinkin, että Zetec- moottori ei oikein sovi auton Group A- teemaan, ja olin itsekin sitä mieltä kuinka Cosworthin YBB olisi luultavasti ainoa oikea valinta jotta teemaa noudatettaisiin kunnolla. Toisaalta kun muistellaan mikä oli juoni ns. homologaatio- säännön aikaan 80-luvulla, jolloin Sierraa luokiteltiin radalle ja ralliin, niin insinöörit halusivat hyödyntää jo olemasa olevaa keinoa vauhdin lisäämiseksi, tunkea 16 venttiilinen tekniikka kevyehköön Sierraan, ja näin olen minäkin tekemässä. Käsi ylös kuka huomaa aasinsillan?

1.5.2017 Huomatkaa päiväys... :-) Kyllähän sen arvasi ettei ihan ilman yhden ainoaa hienosäätöä Zetec konetilaan istu. Otin aiemmin paikalleen unohtuneen tunkin pois laatikon alta, jolloin koko paketti tuli vasta kunnolla kumityynyjen varaan. Alkoi olla taas ahdasta, eikä ohjausvaihteeseen jäänyt juuri rakoa. Myöskin vaihdekeppi oli selvästi kallellaan vasemmalle.

Saadakseni koko paketin hieman ylemmäs ja pystyakselillaan suoraan, päädyin useiden mittausten jälkeen tekemään aluslevyt joihin porasin luonnollisesti sekä läpitulevan pultin että ohjuritapin reiän. Vasemmalle laitoin kaksi 6mm levystä tehtyä ja oikealle vain yhden kuvassa näkyvän 3mm teräksestä leikellyn aluslevyn, sillä mitkään prikkaviritelmät eivät kyllä tule kuuloonkaan tässä projektissa...

Koneen pudottauduttua ketjuista, alkoi taas hymyilyttää. Koko pakertti on suorassa ja istuu yhä nätisti konetilaan. Nyt voi hyvällä mielellä olla sotkematta tallia muutaman päivän ja keskittyä käyttöauton kesärenkaiden vaihtoon :-)

7.5.2017 That´s all...? Zetec-muunnoksen pahimmat kohdat tehty, joten tässäkö kaikki? Ei suinkaan! Tänään purin pois moottorin, voimalinjaston ja otin auton pois pukeilta. Toukokuu tullaan viettämään hiomapaperien ja ruiskun varressa, sillä tavoitteena on hoitaa korintyöt loppuun. Muistetaan kuitenkin että puskurit ovat yhä maalamatta ja valumat korista vielä korjaamatta. Myös apurungot edestä ja takaa kaipaavat nekin maalia päällensä, ennen kuin koko laitos päästään niputtamaan. Ja jottei kaikki olisi liian yksinkertaista, niin huomasin fiksaavani tuota toista "iS"- tekniikkaista Sierraa leimakuntoon...! Tässäpä siis mietittävää vähäksi aikaa.  

 

JATKUU sivulla 8

Alkuun Palaa projekteihin Sivu 1 Sivu 2 Sivu 3 Sivu 4 Sivu 5 Sivu 6 Sivu 7 Sivu 8

Sivu 9 Sivu 10 Sivu 11 Sivu 12 Sivu 13 Sivu 14 Sivu 15 Sivu 16

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

This Web Page Created with PageBreeze Free HTML Editor

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

This Web Page Created with PageBreeze Free HTML Editor